AY-liikkeen 10% palkankorotukset

Edellisestä blogikirjoituksesta on vähän aikaa pienestä sairastelusta johtuen, mutta täällä taas ollaan. Tällä kertaa kirjoitan julkisuudessa olleesta AY-liikkeen esittämästä 10% palkankorotusvaatimuksesta ja mitä se käytännössä tarkoittaa esimerkkiyritykselle. Harjoitus on puhtaasti matemaattinen ja jätän politikoinnin poliitikoille, mutta pyrin tuomaan tähän konkreettisen esimerkin mitä palkankorotuksen toteuttamisesta seuraisi yritykselle.

Käsitteet

Jotta voisimme puhua samaa kieltä, niin pitää avata muutama avainkäsite. Lukuja käsitellään verottomina.

Liikevaihto: Yrityksen myynti

Myyntikate: Liikevaihto, josta on vähennetty muuttuvat kulut

Käyttökate: Myyntikate, josta on vähennetty kiinteät kulut

Liikevoitto: Käyttökate, josta on vähennetty yrityksen poistot

Tulos ennen veroja: Käyttökate, josta on vähennetty tai johon on lisätty rahoituserät

Tilikauden voitto/tappio: Tulos ennen veroja, josta on vähennetty verot

Lisäksi on hyvä ymmärtää, että muuttuvat kulut ovat kuluja, jotka muuttuvat liikevaihdon heilahteluiden myötä. Esimerkiksi, jos vähittäiskaupan yrityksen myynti vaikuttaa myytäväksi ostettavien tuotteiden määrään tai verkkokaupan myynti vaikuttaa suoraan postituskustannuksiin tai valmistava yritys palkkaa enemmän väkeä tuotantoon jos sen pitää myydä enemmän tuotteita. Kiinteitä kuluja ovat esimerkiksi myynnistä riippumattomat kulut, esimerkiksi hallinnon kulut, kirjanpito, vuokrat, jne. Kiinteät kuluvat ovat siis kuluja, jotka eivät heilahda suoraan kun myynti eli liikevaihto laskee tai kasvaa. Toki yrityksen hallinnon kulut voivat kasvaa sitä mukaa kun yritys kasvaa, mutta ne eivät ole suorassa riippuvuussuhteessa. Yritys voi myös joutua vuokraamaan isommat tilat kun yrityksen liikevaihto kasvaa, mutta nämä eivät ole täysin käsi kädessä liikevaihdon kanssa.

Esimerkkiyritys

Yrityksemme toimii alalla, joka osuu em. palkankorotusvaatimuksiin. Yrityksen käyttökate on 5%, joka keskiverto käyttökate kotimaisissa yrityksissä. Yrityksen myyntikate on 35%. Liikevaihdoksi määritellään 100 miljoonaa ja poistoiksi miljoona. Laskennan yksinkertaistamiseksi oletetaan, ettei yrityksellä ole rahoituseriä. Tästä siis seuraa, että yrityksen käyttökate on 5 miljoonaa ja tulos ennen veroja 4 miljoonaa. Myyntikate on 35 miljoonaa, jolloin muuttuvat ja kiinteät kulut ovat yhteensä 30 miljoonaa.

Oletetaan lisäksi, että yrityksen kuluista 50% tulee henkilöstökuluista. Joillain yrityksillä henkilöstökulut voivat olla merkittävästi suuremmat, esim. 70-80%, mutta toisaalta taas sellaisilla aloilla, joissa on esimerkiksi merkittävät kone- ja laitekustannukset, niin henkilöstökulut voivat olla merkittävästi pienemmät. Tällöin yrityksellä on taas pääsääntöisesti merkittävästi suuremmat poistot ja rahoituskulut. Mutta 50% henkilöstökulut on hyvä keskiarvo ja sopii tähän esimerkkilaskelmaan. Jokainen varmasti ymmärtää, että palkkamuutoksista puhuttaessa palkkakustannusten vaikutus on suurempi mitä suurempi osuus yrityksen kuluista on henkilöstökuluja.

10% palkankorotusten vaikutus

Oletetaan, että yritykseen tulee em. luvuilla 10% palkankorotus. Nythän tuo AY-liikkeen vaatima korotus on jaettua kahdelle vuodelle, ensimmäiselle vuodelle 6% ja toiselle 4%, joka itseassa tarkoittaa 10,24% korotusta. Mutta yksinkertaistuksen vuoksi tehdään 10% korotus yhdelle vuodelle.

Yrityksen henkilöstökulut kasvavat näin ollen 10% prosenttia, koska palkkojen kasvaessa myös kaikki sivukulut kasvavat samassa suhteessa, koska ne määräytyvät tietyillä prosenteilla palkkasummasta. Aikaisemmin laskimme, että yrityksen muuttuvat ja kiinteät kulut olivat yhteensä 30 miljoonaa ja tästä 50% prosenttia oli henkilöstökulujen osuus, eli 15 miljoonaa. 10% korotuksen jälkeen henkilöstökulut ovat 16.5 miljoonaa.

Tällöin yrityksen käyttökate pienenee 3,5 miljoonaan ja tulos ennen veroja 2,5 miljoonaan. Yrityksen käyttökate laski siis 1,5 prosenttiyksikköä viidestä prosentista. Korotukset leikkasivat suoraan tällöin yrityksen tulosta, mikä oli odotettavaa.

Korotusten korjaaminen

Yrityksen johto saa omistajiltaan eli hallitukselta tehtäväkseen korjata yrityksen tuloskunto, koska muuttuneessa tilanteessa sen omistajat ovat huolissaan yrityksen kyvystä selvitä mahdollisista markkinamuutoksista, sen kyvystä maksaa osinkoa omistajilleen ja yrityksen osakkeen arvosta.

Yrityksen johdon tavoite on korjata tilanne siihen, että yrityksen käytökate nostetaan takaisin viiteen prosenttiin. Saatat ihmetellä miksi käyttökatteen prosentilla on väliä ja eikö käyttökatetta voida mitata pelkästään rahassa. Käyttökateprosentti on siksi merkitsevä, että se kertoo yrityksen tuloksentekokyvystä sekä sen kyvystä tehdä investointeja ja kehittää yritystä. Ilman kykyä tehdä investointeja ja kehittämistä yritys on vaikeuksissa ja ajautuu helpommin konkurssiin kuin kilpailijansa. Vaikka yritys tekisi kymmenen miljoonaa käyttökatetta, mutta jos sen liikevaihto on miljardin, niin se kyky kehittää näin isoa liiketoimintaa kymmenellä miljoonalla on pääsääntöisesti heikko.

Vaihtoehto 1

Ensimmäinen vaihtoehto on kasvattaa yrityksen myyntiä. Olettakaamme, että yrityksen muuttuvissa (henkilöstö)kuluissa ei tapahdu muutosta vaikka myynti kasvaisi, mikä tarkoittaisi korkoa korolle efektiä, eli nostaisi yrityksen henkilöstökuluja entisestään. Tästä seuraa, että myyntikateprosentti säilyy 35 prosentissa, mistä seuraa, että kattaakseen 1,5 miljoonan euron lisäkustannukset henkilöstömenoissa, yrityksen pitää tehdä noin 4,3 miljoonaa euroa lisämyyntiä eli liikevaihtoa (1,5/0,35=4,3).

Liikevaihdon kasvaessa käyttökate ei kuitenkaan nouse takaisin viiteen prosenttiin. Tämä johtuu siitä, että kun liikevaihto kasvoi 4,3 miljoonaa, niin yrityksen käyttökate nousi viiteen miljoonaan, mutta käyttökateprosentti on vasta 4,8% (5/104,3=0,0476). Liikevaihdon täytyy nousta itseasiassa viidellä miljoonalla, jotta tuo 1,5 miljoonan korotus henkilöstökuluihin on paikattu ja yrityksen käyttökateprosentti pysyy samana viitenä prosenttina. Tällöin myyntikate on 36,75 miljoonaa (35%*105), käyttökate 5,25 miljoonaa (36,75-31,5) ja käyttökateprosentti 5% (5,25/105=0,05).

Ongelmaksi muodostuu, että miten yritys kasvattaa myyntiä 5 miljoonalla käyttäen kaikkia niitä samojakeinoja ja välineitä, mitkä sillä oli käytössä ennen henkilöstökulujen nousua. Palataan tähän myöhemmin vaihtoehdossa 1A.

Vaihtoehto 2

Toinen vaihtoehto miten yritys palauttaa käyttökateprosentti ennalleen on lähteä parantamaan myyntikatetta. Myyntikate on liikevaihto, josta on vähennetty liiketoiminnan muuttuvat kulut. Muuttuvat kulut olivat niitä kuluja, jotka muuttuivat liikevaihdon muuttuessa (esim. verkkokaupassa myynnin laskiessa myös postituskulut pienenevät). Jos ja kun yritys on toiminut tehokkaasti aikaisemminkin, niin muuttuvissa kuluissa ei ole leikattavaa ilman, että leikattaisiin samalla kykyä tehdä samaa liikevaihtoa.

Vaihtoehto 3

Kolmannessa vaihtoehdossa on käyttökateprosentti palautetaan ennalleen pienentämällä kiinteitä kuluja. Jälleen kerran, jos oletetaan, että yritys on toiminut tehokkaasti, niin sen kiinteissä kuluissa ei ole leikattavaa. Jos olisi, niin yrityksen olisi pitänyt jo aikaisemmin leikata kustannuksia ja näin parantaa omaa käyttökateprosenttiaan.

Vaihtoehto 1A

Jotta yritys saisi 5 miljoonaa lisämyyntiä, se päättää nostaa hintoja 5%. Jos hintojen korotus ei laske myyntimäärää, niin se tarkoittaa, että yrityksen liikevaihto kasvaa sadasta miljoonasta 105 miljoonaan. Tämä on varsin merkittävä jos, nimittäin hintojen nostaminen vaikuttaa myyntimääriin lähes aina, mutta voidaan tässä tehdä oletus, että myyntimäärä laskee juuri sen verran kuin muuttuvat kulutkin pienenevät. Tällöin meidän ei tarvitse laskelmissa ottaa huomioon näiden vaikutusta. Tällä tavalla laskien muuttuvat ja kiinteät kustannukset eivät kasva vaan ainoastaan myynti kasvaa tuon 5%.

Jos yrityksen asiakkaat ovat täysin kotimaisia ja samoja, joille palkankorotukset suuntautuvat, niin yritysjohto voi katsoa, että nousseet palkat lisäävät sen asiakkaiden ostovoimaa. Suomessa kuitenkin kokonaisveroaste on reilut 40% joten yrityksen tulee huomioida, että ostovoima voi parantua vain noin 60% palkankorotuksesta. Tästä itseasiassa seuraa, että jos yritys on nostaa hintoja ja työntekijät käyttävät rahansa yrityksen tuotteisiin ja palveluihin, niin työntekijöiden ostovoima ei varsinaisesti parantunut ollenkaan. Vain valtion verokertymä kasvoi.

Tässä kohtaa pitää ottaa huomioon, että meidän esimerkkiyrityksen kumppaniyritykset, joilta esimerkkiyrityksemme ostaa ehkä raaka-aineita ja palveluita voivat tehdä saman, eli nostaa omia hintojaan kasvaneiden palkkakustannusten myötä. Tästä seuraa, että esimerkkiyrityksemme muut kulut kasvavat palkkakulujen lisäksi ja tällöin 5 miljoonan lisämyynti ei riitäkään kattamaan kohonneita kokonaiskuluja. Voi syntyä kohtalokas kierre, jota kutsutaan palkkainflaatioksi.

Palkkainflaatio

Palkkainflaatiossa työntekijöiden palkankorotukset nostavat yritysten palkkakustannuksia, jotka yritys siirtää hintoihinsa. Tämä nostaa inflaatiota, koska samalla rahalla saa nyt vähemmän. Inflaatio heikentää ostovoimaa, joka taas johtaa työntekijöiden palkankorotusvaatimuksiin. Kierre on valmis.

Korkeammalla tasolla tästä voi seurata, että heikentynyt ostovoima vähentää kotimaista kysyntää, mikä taas lisää konkursseja ja pienentää yritysten kykyä investoida ja palkata henkilöstöä. Tästä seuraa taas kasvava työttömyys, mikä taas heikentää ostovoimaa.

Vaihtoehto X

AY-liikkeen 10% palkankorotuksille voisi miettiä toisenlaista vaihtoehtoa. Ostovoimaa voisi parantaa laskelmalla kokonaisveroastetta, esim. pienentämällä arvonlisäveroa, tuloveroa tai vaikka yhteisöveroa. Tällöin kuluttajille jäisi palkasta enemmän käteen mikä lisäisi ostovoimaa. Ostovoiman lisääntyessä kulutus lisääntyisi, mikä näkyisi yritysten kasvavissa voitoissa. Yritykset voisivat investoida ja palkata lisää henkilöstöä, joka taas parantaisi työllisyyttä.

Toki ei tämäkään ole ongelmatonta. Jos yritykset eivät ole kasvuhalukkaita, verohuojennukset saataisivat valua omistajien taskuun. Tai jos kuluttajat eivät ole innokkaita lisäämään kulutustaan, niin verohuojennukset jäisivät pankkitileille. Lisäksi jos kulutus ei lisäänny riittävästi, niin se ei riitä paikkaamaan menetettyjä verotuloja, jolloin valtion verokertymä pienenee, mikä voi johtaa velanottoon tai valtion tehtävien vähentämiseen.