Mitä mittaat, sitä saat

Isäni joskus hoki, että mittaustekniikan ensimmäinen sääntö on, että mitä mittaat sitä saat. Isäni on DI, joten hänelle tällainen ajatusmaailma on ominainen, mutta tuossa sanonnassa on vinha perä, vaikka en löytänyt Googlella mittaustekniikan ensimmäistä sääntöä.

Mittaaminen tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että yrityksen toimintaa on hyvä mitata etukäteen laadituilla mittareilla. Mittarit ovat erilaisia riippuen tehtävästä ja prosessista. Jos ajatellaan, että olen bloggari, jonka tehtävänä on kirjoittaa nettiblogia ja otan mittariksi "monta sanaa kirjoitan päivässä". Tavoitteeksi asetan itselleni, että 2000 sanaa on minimi ja tavoite on 3000 sanaa. Tästä seuraa todennäköisesti, että olen kohtuullisen tuottelias bloggari joka on vuodessa kirjoittanut noin raamatun verran tekstiä. Jos tavoite on vain kirjoittaa paljon tekstiä, niin mittari on ihan ok.

Mutta jos blogin tarkoituksena on kerätä mahdollisimman paljon lukijoita, sitä kautta mainostajia ja mainostajien avulla tulovirtaa, niin pelkkä 300 sanan päivätavoite ei välttämättä ole oikea mittari tai ainoa riittävä mittari. Täytyy siis olla jokin muu, laadullinen mittari. Mittaria voidaan muokata muotoon "montako soljuvaa sanaa kirjoitan päivässä", mutta tämä ei kelpaa sillä miten määritellään soljuvat sanat? Ehkä onkin syytä miettiä, että pidetään alkuperäinen mittari ja lisätään toinen: "montako uutta lukijaa saan blogilleni kuukaudessa". Tähän voidaan taas asettaa tavoite ja minimi. Tällöin toiminnan pitäisi muuttua niin, että bloggarina alan miettiä, että mitkä ovat sellaisia aiheita, joista pystyn kirjoittamaan paitsi tavoitteen verran eli 300 sanaa päivässä ja mitkä kiinnostavat ihmisiä niin, että saan uusia lukijoita. Samalla tulen ajatelleeksi, että blogiani tekisi houkuttelevammaksi, jos mainostaisin sitä, lisäisin teksteihin hyviä kuvia ja tekisin vaikka yhteistyötä muiden bloggareiden kanssa.

Unohdetaan nyt bloggari-Tuomo ja palataan taas yrityselämän pariin. Tein aikoinaan Tam-Silkissä johtoryhmälle mittariston, jota voin tässä käyttää esimerkkinä. Meillä oli johtoryhmässä edustettuna vaatesuunnittelu, tuotanto, myynti ja markkinointi sekä talous. Jokaisen johtoryhmän jäsenen kanssa käytiin keskustelut, että mitkä asiat kuuluvat hänen tehtävän kuvansa vastuulle ja miten hän näiden vastuiden sisällä ajaa yhtiötä strategisiin tavoitteisiinsa. Tämän jälkeen jokainen johtoryhmän jäsen sai itse ehdottaa mitkä ovat mitattavia ja objetiivisia mittareita, joilla voidaan arvioida hänen suoritumistaan tehtävässään. En minä voinut toimitusjohtajana tietää miten vaatesuunnittelijan tai tuotanto-DI:n vastuualueelle kuuluvia asioita voidaan mitata ja seurata, eikä se ole toimitusjohtajan tehtäväkään. Sitä varten nämä fiksut ihmiset ehdottivat itse mitä mittareita olisi hyvä käyttää ja mitä näiden mittaamisesta seuraa. Mutta kun he ehdottivat omia mittareitaan, niin ne käytiin johtoryhmässä läpi ja viilattiin lopulliseen muotoonsa. Jokainen ymmärsi tämän jälkeen mitkä ovat ne oleellisimmat asiat omassa tehtävässä mihin tulisi keskittyä.

Aina kuitenkaan mittareita ei ole tekemässä johtoryhmä vaan yrittäjä joutuu itse ne pähkimään. Tällöin kannattaa muistella bloggariesimerkkiä, eli mitkä ovat ne tavoitteet joihin mittareilla pyritään ja jos näissä mitattavissa asioissa tapahtuu tavoitteen mukaista toimintaa, niin meneekö liiketoiminta haluttiin suuntaan. Toisaalta, mittareita voi aina myös muuttaa jos näyttää siltä, että ne eivät johda haluttuun lopputulokseen.

Lopuksi vielä pieni varoitus. On suuri houkutus laittaa yrityksen mittariksi "kasvava liikevaihto". Sehän on helposti mitattava ja täysin objektiivinen. Ongelma siinä kuitenkin on, että se on liian yleistasoinen. Se mittaa lopputulosta, mutta ei ohjaa tekemistä. Mittarin tulee siis ohjata tekemistä, mutta siinä on huomioitava mitä tekemistä se ohjaa, millaista laatua se tuottaa ja toteuttaako se yrityksen arvoja. Yrityksen liikevaihtoa voi kasvattaa myymällä tappiolla tai tekemällä projekteja joiden lopputulokseen asiakkaat eivät ole tyytyväisiä. Jos yrityksen arvoihin kuuluu tyytyväinen henkilöstö, niin ohjaavatko mittarit repimään kaiken työntekijöiden selkänahasta.

Jos mittaristo on nyt viimeistään sekaisin, niin ota yhteyttä niin tulen mittanauhani kanssa katsomaan mitä voitaisiin tehdä.